Vieraat kielet verkossa -työpaja 8.4.2013

AIKA: maanantai 8.4.2013 klo 8.30–16.00

PAIKKA: Oulun yliopisto, sali IT113 (ks. kartta)
Käyntiosoite: M-ovi, Ympäristötietotalo, Paavo Havaksen katu 3 (ent. Rakentajantie)

OHJELMA
8.30–9.00 Johdanto päivän työskentelyyn ja aamukahvi
9.00–11.00 Työpaja I
11.00–12.00 Lounas ravintola Kastarissa
12.00–14.00 Työpaja II
14.00–14.20 Tauko ja kahvit
14.20–15.30 Työpajojen purku
15.30–16.00 Yhteenveto ja ohjeet jatkoa varten

OHJEET työpajaan osallistuville

(Ilmoittautuminen on ollut tammikuussa.)

TYÖPAJAN AIKA JA PAIKKA

Työpaja pidetään Oulun yliopiston salissa IT113. Sähköpostin liitteenä saat kartan (Linnanmaa_2012_suomi.pdf), josta sali on löydettävissä. Lähimmät sisäänkäynnit IT113:een ovat M ja 2M Paavo Havaksen kadun (kartassa ent. Rakentajantie) varrelta. Aloitamme työskentelyn maanantaina 8.4. heti klo 8.30, ja toivomme osallistujien saapuvan hyvissä ajoin paikalle.

VARUSTEET

Ota ryhmätyöskentelyä varten mukaasi mahdollisuuksien puitteissa oma kannettava tietokoneesi, jossa on langaton verkkoyhteys. Järjestäjän puolesta paikalla on muutama kone yhteiseen käyttöön.

Ne osallistujat, joilla on oma Adobe Connect -huone käytössään, varautuvat sen käyttöön testaamalla huoneensa, tunnuksensa ja salasanansa toimivuuden etukäteen. Jos esimerkiksi salasana on unohtunut tai muita teknisiä haasteita tulee eteen, Oulun kaupungin koulujen henkilökuntaa auttaa Jukka Kurttila (jukka piste kurttila at eduouka piste fi). Kirjautumisongelmia tai muita teknisiä ongelmia emme pysty ratkomaan enää työpajassa.

RUOKAILU

Ilmoita viimeistään torstaina 28.3.2013 erikoisruokavaliostasi sähköpostitse Paulalle (paula piste airaksinen at oulu piste fi). Työpajassa tarjotaan aamukahvi kera suolaisen kahvileivän ja iltapäiväkahvi makean pikkupurtavan kanssa. Lounaan tarjoaa Kielitivoli-hanke. Lounaslista on nähtävillä Unirestan verkkosivulla edellisen viikon loppupuolella (http://www.uniresta.fi/lounaslista.php?ravintola=5).

Lounas on yliopistolla Kastarin kabinetissa. Kassalla jokainen ilmoittaa nimensä. Ilmainen lounas koskee vain normaalia lounasruokaa, johon sisältyy ruoka-annos, leipä, levite, ruokajuoma, salaatti sekä salaatinkastike. Kastarista on ostettavissa lounaan päälle kahvi, joka ei kuulu lounashintaan. Kahvi tarjotaan työpajassa erikseen iltapäivällä.

SIJAISJÄRJESTELYT JA MATKAKULUT

OULULAISET:

Tee ESSiin koulutushakemus normaalisti. Jos tarvitset sijaisen 8.4. lähipäivän ajaksi, pyydä koulusihteeriä tekemään sijaisen määräyskirja, johon tiliöinniksi laitetaan kp.4285 ja projektinumeroksi 429202. Kerro myös, että allekirjoituksen tekee rehtorin hyväksymän ESS-hakemuksen jälkeen Marjut Nurmivuori. Eli koulusihteeri laittaa ko. määräyskirjan sisäisessä postissa Marjutille allekirjoitettavaksi hänen sihteerinsä Anja Tuomaalan kautta (Anja Tuomaala, SIKU-talo, Taka-Lyötty). Eija Ruohomäki huolehtii Anjalle nimilistan niistä, joiden sijaiset voidaan maksaa.

Ilmoitattehan sähköpostilla myös suoraan Eijalle (eija piste ruohomaki at ouka piste fi) hetimiten, kuinka monta sijaistuntia kultakin tulee, niin tiedot saadaan sitä kautta näppärimmin Kielitivolin raporttiin.

KUOPIOLAISET ja KARTTULALAISET:

Ottakaa yhteyttä Eveliina Bovellaniin: eveliina piste bovellan at kuopio piste fi

KAINUULAISET:

Ottakaa yhteyttä Anna-Liisa Helttuseen: anna-liisa piste helttunen at suomussalmi piste fi

Bussikuluista tai oman auton käytön kuluista jokainen vastaa itse.

Lisätietoja saa tarvittaessa Paulalta (paula piste airaksinen at oulu piste fi).

Tervetuloa kielten etäopetuksen äärelle!

Etäonnistu etäopetuksessa!

Webinaaripuheenvuoro 25.2.2013.

Ellen Pautamo, saamen kielen opettaja, Saamelaisalueen koulutuskeskus

Tallenne (kesto 44 min 05 s): http://connectpro.oulu.fi/p11751307/

Saamelaisalue ulottuu neljän eri maan alueelle, kieliä on yhteensä kymmenen erilaista, joista Suomessa puhutaan kolmea. Alle 10-vuotiaista lapsista 75 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella.

Ellen Pautamo opettaa Tampereelta käsin oppilaita Helsingistä Nuorgamiin. Saamelaisalueen koulutuskeskus on antanut etäopetusta vuodesta 2002 kehittämimshankkeiden tuella. Hankkeista on opittu paljon, ja niissä opitut hyvät käytänteet ovat jääneet elämään. Hankkeiden aikana on myös luotu tärkeitä verkostoja ja opittu toisilta.

Pautamo näkee etäopetuksen samanarvoisena opetusmuotona kuin minkä tahansa muunkin opetuksen. Hänestä etäopetus on mukavaa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa etäopetustiimiin kuuluu suunnittelija, joka suunnittelee koulutuskokonaisuuden ja linjaa opetuksen, opettaja, joka käytännössä hoitaa opetuksen, ja tekninen tuki, joka auttaa teknisissä kysymyksissä, asentaa ja päivittää koneet ja ohjelmat sekä huolehtii yhteyksistä. Onkin tärkeää, että etäopetukseen annetaan ne resurssit, jotka se tarvitsee. Johdon ja strategian tuki on oleellista, jolloin opettajalla on rauha keskittyä olennaiseen eli opetukseen.

Ellen Pautamon opetuksen peruspilareita ovat yhdessä tekeminen, opiskelijoiden aktivoiminen  ja opetuksen innostavuus. Myös yhteisöllisyyteen ja ryhmäytymiseen panostetaan. Etäyhteyksien lisäksi opetuksessa pidetään myös lähitapaamisia, ja oppilaat voivat tehdä ryhmätöitä myös etätuntien ulkopuolella. Etäopetukseen välineet valitaan tarvelähtöisesti, ja käytössä onkin verkon tarjoamia työkaluja monipuolisesti kulloisenkin toiminnan mukaan. Opetuksessa on kuitenkin hyvä olla yksi pysyvä paikka, johon kootaan esimerkiksi tuntien koosteet, materiaalit, läksyt, kokeet ja nauhoitteet. Toisinaan on hyvä myös lähteä virtuaaliretkelle luokan ulkopuolelle esimerkiksi Louvreen tai Kanadan Museum of Civilizationiin!

Esityksessään Ellen Pautamo antoi runsaasti esimerkkejä käyttämistään tehtävistä ja toimintatavoista

  • kuunteluharjoituksissa
  • kieliopin opiskelussa
  • ääntämisen harjoittelussa
  • kirjoittamisessa ja kääntämisessä
  • keskusteluista.

Englantia monella tapaa

Webinaaripuheenvuoro 25.2.2013.

Leena Kuure, englantilaisen filologian yliopistonlehtori, Oulun yliopisto

Tallenne (kesto 57 min 13 s): http://connectpro.oulu.fi/p92889420/

Leena Kuuren kuvaamien opetusprojektien perustana on yhteisöllinen ja vuorovaikutuksellinen lähtökohta: kielen oppiminen on nimenomaan yhteisöllistä ja vuorovaikutuksellista. Suunnittelussa ei lähdetä liikkeelle teknisistä ratkaisuista, vaan ensin suunnitellaan projekti ja pedagogiset ratkaisut ja niihin sidotaan sopiva tekniikka.

Oulun yliopistossa englantilaisen filologian opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat osana opintojaan kouluprojektin, jossa keskitytään tuottamaan vuorovaikutusta tukeva, luonteva oppimisympäristö englannnin kielen opiskeluun peruskoulussa. Kuure kertoi esimerkiksi seuraavista projekteista, joita opiskelijat ovat toteuttaneet pääosin 9–15-vuotiaiden koululaisten kanssa:

BEEHIVE

Toiminnassa on ollut mukana monenikäisiä lapsia ja nuoria 120 oppilaan joukko kouluista ympäri Eurooppaa. Suuren osallistujajoukon vuoksi toiminta on jaettu ryhmiin, mehiläispesiin, joissa kussakin on osallistujia jokaisesta mukana olevasta koulusta ja joissa tehdään samoja asioita kaikkien ryhmien kanssa.

Jokaisessa ryhmässä on omat tuuttoreina toimivat opettajaopiskelijat. Tuutoreiden vastuita on jaettu: joku kiinnittää huomiota sisällöllisiin kysymyksiin, toinen rohkaisemiseen ja kolmas esimekriski toiminnan ajanhallintaan.

Pienryhmien lisäksi Beehivessä on ryhmille yhteinen toiminnallinen paikka, Honey pot, joka on tarkoitettu lisätehtäviksi niille, jotka ennättävät ja haluavat enemmän.

Toiminta jaksottuu kolmeen vaiheeseen: tutustumiseen, tutkimiseen ja yhteistyöhön. Tutustumisvaiheen tarkoitus on lämmitellä ja virittäytyä verkkotyöskentelyyn, kehittää vieraan kielen vuorovaikutustaitoja ja tutustuttaa työkaluihin. Tutkimisvaiheen aikana oppilaat esittelevät omaa elinympäristöään muille linkein, piirustuksin, tekstein, kuvin, kysymyksin ja vastauksin. Samalla kehittyvät sanavarat ja tiedonhaun taidot. Yhteistyövaiheessa aiemman työskentelyn pohjalta jatketaan harrasteryhmissä, joissa kerätään muun muassa monikielistä sanakirjaa, keskustellaan harrastuksista ja esimerkiksi pidetään tietokilpailuita. Lopun yhteistyöhön liittyy paljon intensiivistä sanastotyötä.

LIFE IN CYBER CITY

Projektissa on ollut mukana viidesluokkalaisia Kellosta ja Kajaanista. Työskentely rytmittyy vuorokauden aikojen mukaan, ja joka vaiheessa keskitytään kunkin vuorokaudenajan tyypillisiin tilanteisiin. Projektissa on koettu innostavana roolihahmojen takana toimivat eläintuutorit (esim. Donny the Dog) ja eläin-chat, joista ovat innostuneet sekä oppilaat että tuutorit ja ohjaajat. Chattikeskustelun on todettu vahvistavan myös taitoja, joita tarvitaan suullisissa tilanteissa (mm. nopea vuoronvaihto ja merkitysneuvottelut puheena olevasta aiheesta ja kielellisistä seikoista).

ENGLISH CAFÉ

English Café on projekti, jossa mukana on ollut eri-ikäisiä osallistujia, mikä on toiminutkin suunnittelun yhtenä lähtökohtana. Kahvilapöydissä asiakkaat keskustelevat omista aihepiireistään kuten työnhausta, luetuista kirjoista ja tulevaisuuden visioista. Miten voidaan murtaa ikämuurit verkkotyöskentelyssä? Toiminta onkin suunniteltu monien muunneltavien tehtävien varaan. Esimerkiksi työnhaun tiimoilta kohtaava pöytäporukka voi tehdä videomuotoisen portfolion tai ansioluettelon – ammattikorkeakoulun opiskelija ja TET-paikkaa etsivä koululainen tuottavat sen vain omien tarpeidensa ja taitojensa mukaisesti.

* * *

Jatkossa Leena Kuure toteaa edessä olevan siirtymisen opiskelijaprojektista oppilasprojektiin, jossa oppilaat osallistuisivat vahvasti jo toiminnan suunnitteluun: tekisivät oppimisprojektin toisille oppijoille. Lapset ja nuoret tuntevat verkon välineitä ja osaavat päättää, mitä teknistä vimpainta käytetään mihinkin tarkoitukseen. Näin välineiden käyttö olisi entistä luonnollisempaa oppimisen ja työskentelyn tukena.

Kokemuksia kyläkoulujen A2-saksan etäopetuksesta Iitissä

Webinaaripuheenvuoro 18.2.2013.

Tarja Virtanen, saksan ja ranskan kielen opettaja, Iitin lukio ja perusopetus

Tallenne (kesto 1 t 29 s): http://connectpro.oulu.fi/p71152514/

Tarja Virtanen opettaa A2-saksaa etänä Iitin kyläkouluihin. Opetus on kaikkiin ryhmiin etänä, ja välimatkaa on parhaimmillaan 40 kilometriä. Aikaisemmin vanhemmat ovat kuljettaneet oppilaita kielten opetukseen, ja aloite etäopetuksen järjestämiseen lähtikin voimakkaasti liikkeelle vanhempien aloitteesta.

Etäopetuksen aloittamisesta pidettiin tiedotustilaisuus demoineen. Keskustelujen ja kuuntelun kautta ennakkoluuloista ja peloista päästiin yhteistyöhön. Mukaan lähti kolmen koulun oppilaita yhteensä kahdeksan, ja etäopetusalustaksi valikoitui WebLI. Ennen opetuksen alkua asennettiin tarvittava tekniikka etäkouluille, ja Tarja Virtanen perehdytti etäkoulujen henkilökunnan.

Tarja Virtasen opetukselle ominaista:

  • Koko etäryhmän ryhmäyttäminen tärkeää: Alussa kolmen viikon ajan lähitunteja, joihin kunta kuljettaa oppilaat.
  • Tämän jälkeen etätunteja 2 x 45 min viikossa.
  • Noin neljän viikon välein lähitunti.
  • Opettaja itse joutununt aluksi etsimään lukujärjestyksestä kaikkien lukujärjestykseen sopivan ajan.
  • Erityisjärjestelyt onnistuvat etäopetuksessa hyvin. Koulunkäynninohjaaja on apuna, parityöskentely onnistuu.
  • Koulusta poissa olleet ovat osallistuneet kotoa käsin lähes aina etäopetukseen.
  • Palautteet opetuksesta olleet aina myönteisiä.

Opetus sujuu suunnittelemalla:

  • Tarkka suunnitelma etätunnille + varasuunnitelma!
  • Verkkoon lyhyempi suunnitelma ohjaajia ja oppilaita varten.
  • Opettajan kannattaa käyttää selkeitä ohjeita ja lyhyitä lauseita.
  • Opettaja kirjautuu ajoissa tunnille ja tarkistaa äänet ym:t tekniset seikat.
  • Tunnin alussa kuulumisten vaihto.
  • Läksyjen tarkistus, uusi asia jne.
  • Tunnilla käytetään verkkotehtäviä, joista osa on opettajan itse laatimia, osa valmiita verkosta.
  • Etänä toimii paljon sama kuin lähitunnillakin: videon katselu, siitä sanojen poiminta; Piirrä & Arvaa -peli; muistipelitehtävät; yhdessä lukeminen; yhdistä ja opettele; sanaristikot…
  • Tunnin lopussa hyvä olla loppuhuipennus, kuten jokin laulu tai video, jolloin oppilaiden on kiva tulla tunnille uudestaan.
  • Opetus on suljetuissa ympäristössä, mutta sitä tukee avoin www-sivusto (http://peda.net/veraja/iitti/lukio/saksa/etaopetus), josta löytyvät muun muassa ohjeet ja oppikirjan mukainen opetusohjelma, tiedot kuljetuksista lähitunneille ja etäohjaajien sivut.

Lähitunneilla:

  • Vaihdellaan työmuotoja
  • Harjoitetaan suullista kielitaitoa
  • Liikutaan, pötkötellään
  • Videoidaan, leikitään
  • Pelataan pelejä
  • Juodaan glögiä
  • Jne.

Etäopetuksessa koetaan oppimisen iloa!

Kokemuksia saksan etäopetuksesta Tampereella

Webinaaripuheenvuoro 18.2.2013.

Virpi Pere, saksan ja englannin kielen opettaja, Tampere

Tallenne (kesto 1 t 25 s): http://connectpro.oulu.fi/p51959594/

Virpi Pere kertoi etäopetuskokemuksistaan 2,5 vuoden ajalta Tampereella, jossa etäopetusta on annettu kaupungin sisällä saksan kielessä. Etäopetuksen perusteina ovat olleet muun muassa kielivaihtoehtojen lisääminen kouluissa, oppilaiden hankalat tai vaaralliset siirtymiset koululta toiselle, oppilaiden mielenkiinnon herättäminen erilaisella opetusmenetelmällä ja yksinomaan erilaiset etäopetuksen mahdollisuudet opetuksen toteuttamiseen. Opetusryhmässä oppilaita on ollut yksitoista, ja opetus alkoi syksyllä 2010.

Opetuksen alussa tukea hankkeeseen toi VIRTA-hanke, jonka kautta Pere sai etäopetukseen koulutusta ja vertaistukea, jonka hän koki tärkeäksi. Hän toi esille, että opettajan tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot saisivat olla alussa jo hyvät, mutta hän on oppinut työn mukana. Tekniset ongelmat opetuksen järjestelyissä ovat kuitenkin todellisia, ja ne on pystyttävä ratkomaan. Välillä atk-tukena on toiminut oma aviomies. Kielitivoli-hanke avusti välineiden hankinnassa. Etäkoululla valvojaksi pestattiin koulun rehtori, lähikoululla ei ollut erillistä avustajaa.

Pere kertoi monia esimerkkejä siitä, mikä etäopetuksessa voi osoittautua haasteeksi. Seuraavia asioita kannattaa pohtia ja niihin kiinnittää huomiota etäopetusta suunniteltaessa:

  • Teknisen tuen toimivuus
  • Suotuisa asenneilmasto
  • Toimintamallien luominen uusiin tilanteisiin
  • Oppilaiden motivaatiokysymykset
  • Rohkaisu vieraan kielen käyttämiseen
  • Kameran teknisiin ominaisuuksiin tutustuminen ja sen rajoitusten huomioiminen
  • Kirjallisen kommentoinnin välttäminen puhumisen sijaan – puhumiseen kannustanminen
  • Opettajan yksinpuhelun minimoiminen
  • Etäopetuksen sijaisjärjestelyt
  • Oppilasryhmän kanssa tehtävien pienten retkien järjestelyt etäryhmän kanssa?
  • Toimivat opetustilat kuntoon
  • Resursseista avoimesti puhuminen ja kulujen hyväksyminen – myös etäkoulun kirjahankinnat
  • Opettajan ajankäytön hallinta – valmistelu vie valtavasti aikaa!
  • Opettajan riittämättömyyden tunteiden työstäminen
  • Oppilaiden ergonomiset asiat – missä on esim. kirjan paikka tietokonepöydällä, sylissäkö?
  • Muut käytettävissä olevat resurssit, kuten soveltuvat oppimisympäristöt
  • Miten luoda opetukseen luokkahuoneen tuntua?
  • Miten ylläpitää aitoa yhteisöllisyyttä ja kannustaa jakamiseen?
  • Mistä lisää visuaalisuutta esimerkiksi AC-sessioihin?
  • Virtuaaliympäristöjen (kuten SecondLife, Habbo) käyttö tukena?
  • Oppilaiden verkko-oppimisen taitojen tukeminen ja kehittäminen!
  • Opettajien yhteistyön tukeminen, yhteisten foorumien luonti – muuten etäope jää kovin yksin!

Toimivia työskentelymuotoja ja yhteistä tekemistä etäopetuksessa:

  • Leikit, pelit
  • Kysymykset ja vastaukset
  • Laulut ja laululeikit
  • Breakout-työskentely (ryhmätyöt)
  • Huippusuosittu Piirrä & Arvaa -peli
  • Muistilappujen (Notes Adobe Connectissa) käyttö oppilaiden työskentelyyn, jota opettaja voi seurata reaaliajassa ja kommentoida
  • Kyselyt (Polls AC:ssa) aihepiiristä myös tykättyjä
  • Erittäin suosittuja olleet oppilaiden omat PowerPoint-esitykset
  • YouTube-aineistot, erityisesti Extr@ auf Deutch -ohjelmat
  • Musiikkivideot
  • Oma saksan opetuksen Facebook-ryhmä (opettajalla tätä varten erityinen opettaja-profiili) saksankielisen materiaalin jakamiseen ja kommentointiin
  • Valmiit nettitehtävät (etsimiseen menee aikaa!)

Haasteista huolimatta Pere pitää etäopetusta mainiona tapana järjestää ja monipuolistaa opetusta.

Etäopetuksen Facebook-sivu: https://www.facebook.com/#!/groups/478695812189705/

Kilpisjärvi – Can you hear me? Kokemuksia englannin etäopetuksesta

Webinaaripuheenvuoro 11.2.2013.

Merja Auvinen, englannin kielen opettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Tallenne (kesto 1 tunti 2 minuuttia 52 sekuntia): http://connectpro.oulu.fi/p29612627/

Taustaa

Helsingin yliopistossa alkoi etäopetusprojekti vuonna 1994, ja Merja Auvinen lähti mukaan 1995 työparinaan Aarno Rönkä. Tarkoitus oli tutkia etäopetusta ja saada Kilpisjärvelle yläkoulun englanninopetusta TVT-tekniikan tukemana. Alussa yhteydenpitoon käytettiinkin järeitä videoneuvottelulaitteita. Etäisyyttä kouluilla oli yli 1000 kilometriä ja hankkeesta oltiin kiinnostuneita laajalti. Kuvausryhmiä ulkomailta kävi tutustumassa toimintaan. Opetusta annettiin jopa 10 tuntia viikossa muun muassa englannissa, ruotsissa, biologiassa, äidinkielessä, uskonnossa ja oppilaanohjauksessa niin, että 17 % kaikesta Kilpisjärvellä annettavasta opetuksesta oli etäopetusta.

Alkuun opetustilanne oli niin sanottua luokkamuotoista etäopetusta, jossa Helsingissä oli koolla puolikas luokka oppilaita ja yhtä aikaa Kilpisjärvellä kaikki kyseiseen opetusryhmään kuuluvat 4 – 5 oppilasta. Kilpisjärvellä ei etäopetustilanteessa ollut erityistä ohjaajaa, vaan oppilaat huolehtivat järjestelyistä itse. Tarvittaessa apu oli kuitenkin lähellä.

Myöhemmin

Alkuvuosien kokemusten jälkeen oppiainevalikoima supistui englantiin, matematiikkaan ja ruotsiin. Kumpaankin etäpisteeseen koottiin yhtä suuret opetusryhmät, mikä tarkoitti 2 – 4 oppilasta. Vuonna 2006 siirryttiin tekniikassa IP-pohjaiseen videoneuvotteluun ja 2012 aloitettiin Adobe Connect -järjestelmän käyttö, jolloin samalla luovuttiin lähiryhmästä Helsingissä kokonaan.

Haasteena vuorovaikutus

Oppimistavoitteet etäoppilaille ovat olleet samat kuin lähiopetuksessakin. Opetuksen pitää tukea viestinnällistä ja sosiaalista vuorovaikutusta ja perustua yhteisöllisyyteen. Tunneilla tehdään projektitöitä ja harjoitellaan tiedonhankintaa. Oppilaita ohjataan asettamaan oppimistavoitteitaan itse sekä arvioimaan omaa ja kaverin oppimista. Kohdekieltä pyritään käyttämään tunneilla niin paljon kuin mahdollista. Kaikki tämä on kuitenkin etäopetuksessa haaste.

Vuorovaikutusta tuetaan lähi- ja etäryhmän välillä sekä opettajan ja eri ryhmien välillä. Erityisesti opetuksen alkuvaiheessa törmätään ujosteluun ja jännittämiseen. Merja Auvinen näkee erittäin tärkeänä sen, että opetuksen alussa opettaja ja eri opetusryhmät tapaisivat lähijaksolla toisensa, mikä vapauttaa tunnelmaa ja auttaa jännittämisen vähentämisessä. Vähitellen jännittäminen kuitenkin vähenee.

Vinkiksi Merja Auvinen antaa erilaiset tutustumisleikit, pelit, kyselyt ja tehtävät, jotka auttavat vuorovaikutuksessa alkuun. Joka tunnin alussa esimerkiksi on hyvä vaihtaa vapaasti kuulumiset paikkakuntien välillä. Ilmapiiristä kannattaa luoda humoristinen, kannustava ja leppoisa. Huolellinen suunnittelu on kaiken a ja o. Etäopetukseen on hyvä laatia käsikirjoitus, jossa kuvataan, miten vuorovaikutus missäkin tilanteessa sujuu.

Kuva- ja ääniyhteyden lisäksi Auvinen on opetuksessaan käyttänyt hyväkseen muun muassa erilaisia oppimisympäristöjä, kuten Moodle, Ning ja Yammer. Oppilaat ovat laatineet verkkolehteä magazinefactory.edu.fi -järjestelmään. Oppimisympäristöt Auvinen näkee erittäin sopiviksi yläkoululaisille, lukiolaisille ja aikuiskoulutukseen.

Merja Auvisen muistilista etäopetuksen suunnitteluun

  • Ideaali session pituus on 60 minuuttia, josta on varaa käyttää osa teknisiin selvityksiin ja muuhun orientoitumiseen.
  • Suunnittele, käsikirjoita!
  • Huolehdi erityistarpeista.
  • Käytä erilaisia työtapoja, irrota oppilaat välillä tietokoneilta!
  • Järjestä tarvittava skannaus ja monistus ajoissa.
  • Laadi varaohjelma!
  • Ohjaa selkeästi.
  • Laadi pelisäännöt: yksi puhuu kerrallaan, papereiden rapistelua vältetään jne.
  • Luota oppilaisiin: esim. näköyhteyttä ei tarvita koko aikaa.
  • Pidä tilanne rauhallisena.